Paskahousun säännöt: pelin kulku, erikoiskortit ja muunnelmat

Paskahousu on yksi Suomen tunnetuimmista korttipeleistä, ja se kuuluu niin sanottuihin korteista eroon pääsemisen peleihin. Peli on saanut värikkään nimensä siitä, että hävinnyt pelaaja – se, jonka käteen jää viimeisenä kortteja – saa kantaakseen paskahousun arvonimen. Yksinkertainen perusidea tekee pelistä helpon oppia, mutta runsaat erikoissäännöt ja porukkakohtaiset muunnelmat antavat sille yllättävän paljon taktista syvyyttä. Tässä oppaassa käydään selkeästi läpi tarvittavat välineet, pelin kulku vuoro vuorolta, erikoiskortit, suosituimmat muunnelmat sekä käytännön vinkit, joilla vältät jäämästä viimeiseksi.

Mitä paskahousussa tarvitaan ja miten se toimii

Paskahousua pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Peli sopii 2–6 pelaajalle, mutta parhaimmillaan se on 3–5 pelaajan porukassa. Yksi peli kestää tyypillisesti noin 15–30 minuuttia, ja perussäännöt oppii nopeasti myös nuorempi pelaaja. Paskahousu on puhdas korttipeli, jossa yhdistyvät sekä tuuri että taktiikka: hyväkään käsi ei auta, jos erikoiskortit tuhlaa väärään hetkeen.

Korttien arvojärjestys matalimmasta korkeimpaan on 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, jätkä (J), kuningatar (Q), kuningas (K) ja ässä (A). Kakkonen on tämän järjestyksen yläpuolella oma erikoiskorttinsa. Lisäksi kymppi ja ässä toimivat niin sanottuina kaatokortteina, joilla pino voidaan poistaa pelistä. Korttien maalla (pata, hertta, ruutu, risti) ei perusversiossa ole merkitystä.

Pelin valmistelu ja aloitus

Kortit sekoitetaan ja jokaiselle pelaajalle jaetaan viisi korttia käteen. Loput kortit muodostavat kuvapuoli alaspäin olevan nostopakan pöydän keskelle. Pelin aikana pöytään kertyy avopakka eli pino, johon kortteja pelataan.

Yleisimmän säännön mukaan pelin aloittaa se, jolla on kädessään eniten kolmosia – hän pelaa ne pöytään ensimmäisenä siirtona. Jos kenelläkään ei ole kolmosia, siirrytään nelosiin, sitten vitosiin ja niin edelleen. Tasatilanteessa vuoron saa jakajasta vasemmalle lähinnä istuva pelaaja. Pelivuoro etenee tämän jälkeen myötäpäivään.

Pelin kulku vuoro vuorolta

Omalla vuorollaan pelaaja laittaa avopakkaan kortin, joka on samanarvoinen tai suurempi kuin pinon päällimmäinen kortti. Jos kädessä on useita samanarvoisia kortteja, ne saa pelata kerralla samalla vuorolla. Tyhjään pöytään saa aloittaa millä tahansa kortilla tai saman arvon korttiryhmällä.

Pelattuaan pelaaja nostaa nostopakasta niin monta korttia, että kädessä on taas viisi. Kättä täydennetään aina viiteen korttiin niin kauan kuin nostopakassa riittää kortteja; kun nostopakka on tyhjä, pelataan pelkästään käteen jääneillä korteilla.

Jos sopivaa korttia ei löydy – tai pelaaja ei halua pelata – hän nostaa koko avopakan käteensä, jolloin vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle tyhjään pöytään. Esimerkiksi jos pinon päällimmäisenä on seiska eikä pelaajalla ole yhtään seiskaa tai korkeampaa korttia, koko pino siirtyy hänen käteensä. Monissa porukoissa on käytössä myös sääntö, jonka mukaan pelaaja saa kääntää nostopakan päällimmäisen kortin ja pelata sen, jos se sattuu sopimaan; jos ei sovi, hän ottaa sekä käännetyn kortin että koko pinon käteensä.

Yksi tärkeä rajoitus koskee kuvakortteja: jätkää, kuningatarta tai kuningasta ei yleensä saa pelata, jos pinon päällimmäinen kortti on kuutosta pienempi. Kuvakortit tarvitsevat siis alleen riittävän korkean kortin.

Erikoiskortit: kakkonen, kymppi ja ässä

Paskahousun taktinen suola piilee kolmessa erikoiskortissa. Niiden oikea-aikainen käyttö ratkaisee usein koko pelin, joten kannattaa opetella tarkasti, mitä kukin kortti tekee.

Kakkonen – pelin vahvin kortti

Kakkonen on paskahousun monikäyttöisin kortti. Sen voi pelata lähes minkä tahansa kortin päälle – ainoat poikkeukset ovat ässä ja kymppi, joiden päälle kakkosta ei saa laittaa. Kakkosen päälle puolestaan käy vain toinen kakkonen. Käytännössä kakkonen toimii eräänlaisena jokerina, jolla pääsee pulasta silloin, kun kädessä ei ole riittävän korkeaa korttia. Kakkonen ei kuitenkaan yksinään kaada pinoa, joten sitä kannattaa säästää tiukkoihin tilanteisiin. Osa peliporukoista pelaa niin, että kakkonen myös nollaa pinon, jolloin seuraava pelaaja saa laittaa minkä tahansa kortin – tästä kannattaa sopia ennen pelin alkua.

Kymppi – kaataa pinon

Kymppi on kaatokortti. Kun kympin pelaa pinoon, jonka päällimmäisenä on kymppiä matalampi kortti (eli 3–9), koko avopakka kaatuu: pino poistetaan pelistä kokonaan ja kaataja saa aloittaa uuden pinon haluamallaan kortilla. Kympin päälle saa pelata vain toisen kympin. Kymppi on erityisen hyödyllinen, kun haluat päästä eroon hankalasta, korkeista korteista koostuvasta pinosta.

Ässä – kaataa kuvakortin

Ässä toimii toisena kaatokorttina, mutta sen teho on sidottu kuvakortteihin. Kun pinon päällimmäisenä on jätkä, kuningatar tai kuningas, ässällä pino saadaan kaadettua samaan tapaan kuin kympillä. Muissa tilanteissa ässä on vain pelin korkein tavallinen kortti. Ässän päälle voi pelata vain toisen ässän – edes kakkosta ei ässän päälle saa laittaa.

Neljä samaa korttia

Pino kaatuu myös silloin, kun sen päällimmäiseksi saadaan neljä samanarvoista korttia. Tämä voi tapahtua joko niin, että pelaaja laskee neljä samaa korttia kerralla, tai niin, että peräkkäisillä vuoroilla pinon päälle kertyy yhteensä neljä saman arvon korttia. Pino poistetaan ja viimeisen kortin pelannut pelaaja aloittaa uuden pinon.

Pelin tavoite ja päättyminen

Paskahousun tavoite on päästä ensimmäisenä eroon kaikista omista korteista. Peli jatkuu, kunnes nostopakka on tyhjentynyt ja pelaajat pudottavat käsistään viimeisetkin kortit. Se, joka pääsee korteistaan ensimmäisenä eroon, on voittaja. Peli päättyy, kun enää yhdellä pelaajalla on kortteja kädessään – hän häviää ja hänet kruunataan paskahousuksi. Peliä voidaan pelata myös useita kierroksia turnausmuotoisesti, jolloin lopullinen häviäjä selviää vasta monen erän jälkeen.

Suosituimmat muunnelmat

Paskahoususta on kehittynyt lukuisia muunnelmia, jotka tuovat peliin vaihtelua ja uusia taktisia ulottuvuuksia. Säännöt kannattaa aina sopia porukalla ennen pelin alkua, sillä yksityiskohdat vaihtelevat paljon. Alla on esitelty tunnetuimmat versiot.

Valepaska

Valepaska on paskahousun kuuluisin muunnelma, jossa kortit pelataan pöytään kuvapuoli alaspäin. Pelaaja ilmoittaa ääneen, minkä arvoista korttia väittää pelaavansa, mutta voi myös bluffata ja valehdella. Kuka tahansa saa epäillä edellistä siirtoa ja kääntää kortin näkyviin. Jos epäilty puhui totta, epäilijä nostaa koko pinon käteensä; jos valehteli, valehtelija joutuu ottamaan pinon. Valepaska sopii erityisesti porukoille, jotka nauttivat psykologisesta pelaamisesta ja bluffaamisesta.

Pöytäpaska

Pöytäpaskassa jokaisella pelaajalla on kortteja kädessä, mutta myös pöydällä. Pelaaja asettaa eteensä neljä korttia kuvapuoli alaspäin ja niiden päälle neljä korttia kuvapuoli ylöspäin. Pöytäkortit saa pelata vasta sitten, kun käsikortit ja nostopakka on käytetty loppuun: ensin pelataan näkyvät pöytäkortit ja viimeisenä sokkona alimmat, nurinpäin olevat kortit. Jos sokkona pelattu kortti ei kelpaa, pelaaja joutuu ottamaan sen ja koko pinon käteensä. Muunnelma vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, ja loppu tuo mukanaan jännittävää sattumanvaraisuutta. Pöytäpaska pelataan tavallisesti 2–3 hengellä.

Punamusta paskahousu

Punamustassa paskahousussa korttien väri ratkaisee. Erityismerkitys on vain mustilla kakkosilla, kympeillä ja ässillä, kun taas punaiset vastaavat arvot toimivat tavallisten korttien tavoin. Punainen kakkonen voi jopa menettää erikoisasemansa kokonaan. Muunnelmaa pelataan usein yhdessä valepaskan kanssa, mutta se sopii myös perinteisemmän pelin yhteyteen.

Ruotsalainen paskahousu

Ruotsalaisessa versiossa koko pakka jaetaan heti alussa pelaajien kesken, eikä erillistä nostopakkaa käytetä lainkaan. Muuten peli etenee perussääntöjen mukaan. Tämä versio sopii, kun halutaan nopeampi ja ennakoitavampi peli ilman nostamista.

Vinkkejä pelaamiseen

Vaikka tuurilla on paskahousussa suuri rooli, taitava pelaaja osaa hyödyntää erikoiskorttinsa tehokkaasti. Näillä vinkeillä parannat voittomahdollisuuksiasi:

1. Säästä erikoiskortit (kakkoset, kympit ja ässät) ratkaiseviin hetkiin. Joskus on viisaampaa nostaa pieni pino käteen kuin tuhlata kaatokortti liian aikaisin.
2. Pyri pääsemään eroon matalista korteista pelaamalla useita samanarvoisia kortteja kerralla. Näin käsi pienenee nopeammin.
3. Seuraa jo pelattuja kortteja. Jos tiedät, että kaikki kaatokortit on jo käytetty, voit yrittää ajaa vastustajan tilanteeseen, jossa hän joutuu nostamaan pinon.
4. Järjestä kätesi arvon mukaan, jotta löydät sopivat kortit nopeasti ja vältät turhat virheet.
5. Tarkkaile nostopakan kokoa. Kun pakka alkaa ehtyä, mieti etukäteen, missä kohtaa käytät viimeiset erikoiskorttisi.

Yleisimmät virheet

Aloittelijat tekevät usein muutaman saman virheen, jotka kannattaa tiedostaa:

• Erikoiskorttien tuhlaaminen: kympin tai ässän pelaaminen heti pelin alussa jättää loppupeliin aseettomaksi.
• Korkeiden korttien pitäminen liian pitkään: kuvakortit ja ässät on vaikea pelata pois pelin lopussa, jos pino on tyhjä.
• Sääntöjen sopimatta jättäminen: koska muunnelmia on paljon, epäselvyydet kakkosen tai tyhjän pöydän säännöistä aiheuttavat kiistoja. Sovi ne ennen jakoa.

Kenelle paskahousu sopii?

Paskahousu on monipuolinen seurapeli, joka taipuu niin perheen peli-iltaan kuin kaveriporukan rennompaan hetkeen. Se on edelleen suosittu esimerkki siitä, että suomalaiset viihtyvät yhä perinteisen pelin parissa digiaikanakin. Peli toimii myös kaksinpelinä, vaikka suurempi porukka tekee siitä vauhdikkaamman. Jos pidät paskahoususta, kannattaa tutustua myös muihin korteista eroon pääsemisen peleihin, kuten Unoon, nopeatempoiseen lapsy-korttipeliin sekä ristiseiskaan, jotka tarjoavat samankaltaista pelituntumaa hieman erilaisin säännöin.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä paskahousun säännöt tarkoittavat lyhyesti?

Tavoitteena on päästä ensimmäisenä eroon omista korteista. Omalla vuorolla pelaajan on laitettava pinoon samanarvoinen tai suurempi kortti kuin edellinen. Jos sopivaa korttia ei ole, hän nostaa koko pinon käteensä. Viimeiseksi kortteja pitävä häviää ja on paskahousu.

Miten peli aloitetaan?

Jokaiselle jaetaan viisi korttia ja loput muodostavat nostopakan. Pelin aloittaa yleensä se, jolla on eniten kolmosia; jos kolmosia ei ole, siirrytään nelosiin ja niin edelleen. Tyhjään pöytään saa aloittaa millä tahansa kortilla.

Miten kakkonen, kymppi ja ässä toimivat?

Kakkosen voi pelata lähes minkä tahansa kortin päälle, paitsi ässän tai kympin, ja kakkosen päälle käy vain toinen kakkonen. Kymppi kaataa pinon, kun päällimmäisenä on 3–9. Ässä kaataa pinon, kun päällimmäisenä on kuvakortti (J, Q tai K).

Voiko paskahousua pelata kahdestaan?

Kyllä. Paskahousu toimii myös kaksinpelinä, vaikka se on usein hauskimmillaan hieman isommalla porukalla. Kaksinpelissä tahti on nopea, koska pino ja nostopakka vaihtuvat tiuhaan kahden pelaajan kesken.

Mitä tarkoittaa neljä samaa korttia?

Kun avopakan päällimmäiseksi kertyy neljä samanarvoista korttia – kerralla pelaten tai peräkkäisillä vuoroilla – pino kaatuu eli poistetaan pelistä. Viimeisen kortin pelannut pelaaja saa aloittaa uuden pinon tyhjään pöytään.