Palapelit – historia, tyypit, palakoot ja vinkit kokoamiseen

Palapeli on pulmapeli, jossa kuva kootaan uudelleen irrallisista paloista yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Palojen määrä vaihtelee muutamasta palasta perheen pienimmille aina kymmeniin tuhansiin paloihin kokeneille harrastajille. Tavallisimmin valmis kuva on suorakaiteen muotoinen, mutta palapelin voi koota myös pyöreäksi, muodon mukaan leikatuksi tai jopa kolmiulotteiseksi rakennelmaksi. Tällä sivulla käymme läpi, mikä palapeli oikeastaan on, mistä se on saanut alkunsa, millaisia tyyppejä ja palakokoja on tarjolla ja miten pääset alkuun järkevästi.

Mikä palapeli on ja miten se toimii

Palapelissä yksi kuva on leikattu moneen pieneen palaan, joiden reunat lukittuvat toisiinsa. Pelaajan tehtävä on tunnistaa, mihin kohtaan kukin pala kuuluu, ja koota kuva takaisin ehjäksi. Vihjeinä toimivat palan muoto, väri, kuvio ja sijainti suhteessa reunoihin. Useimmissa pahvipalapeleissä käytetään ristikkoleikkausta, jossa jokaisella palalla on nystyröitä (ulokkeita) ja koloja (loveja), jotka naksahtavat naapuripaloihin.

Palapelin voi koota yksin omaan tahtiin tai yhdessä muiden kanssa. Se on rauhallinen, voittajatonta kilpailua karttava ajanviete, jossa ei ole vuoroja eikä pisteitä – tavoitteena on yksinkertaisesti saada kuva valmiiksi. Juuri siksi palapelit sopivat sekä hetken rauhoittumiseen että pidemmäksi aikaa venyväksi yhteiseksi projektiksi.

Palapelien lyhyt historia

Ensimmäiset palapelit syntyivät opetusvälineiksi. Lontoolaista kaivertajaa ja kartantekijää John Spilsburya pidetään yleisesti palapelin kehittäjänä: hän liimasi 1760-luvulla painamiaan karttoja ohuelle puulevylle ja sahasi ne maiden rajoja pitkin paloiksi. Näitä paloiteltuja karttoja (dissected maps) käytettiin maantiedon opetuksessa varakkaissa perheissä.

Varsinainen sana ”jigsaw” eli kuviosaha vakiintui palapeleihin vasta 1900-luvun alussa, noin vuonna 1909, kun ohuesta vanerista leikattiin paloja kaarisahalla. Suuren suosion palapelit saavuttivat 1930-luvun lamavuosina: edullinen pahvi ja painomenetelmät mahdollistivat halvat palapelit, ja Yhdysvalloissa niitä myytiin huippuvuonna 1933 arviolta noin 10 miljoonaa kappaletta viikossa. Pahvista tuli pian vallitseva materiaali, ja palapelistä kaikkien kotien ajanviete.

Palapelien tyypit ja materiaalit

Nykyään palapelejä on moneen makuun. Yleisimmät tyypit ovat:

• Perinteiset kaksiulotteiset kuvapalapelit – maisemia, taideteoksia, eläimiä ja karttoja laatikon kanteen painetun kuvan mukaan.
• Lasten palapelit – muutamasta palasta koostuvia, usein suuria ja paksuja paloja pienille sormille.
• Kolmiulotteiset palapelit – paloista rakennetaan esimerkiksi tunnettuja rakennuksia, maapalloja tai muita esineitä, jolloin tarvitaan myös tilan hahmottamista.
• Muoto- ja ääriviivapalapelit – valmis kuva ei ole suorakaide vaan esimerkiksi eläimen tai kartan muotoinen.
• Haastepalapelit – yksiväriset tai lähes samansävyiset palapelit, joissa pelkkä palan muoto ratkaisee, sekä kaksipuoliset palapelit.
• Erikoispalapelit – pimeässä hohtavat, väriä vaihtavat holografiset ja läpinäkyvät palapelit.
• Valokuvapalapelit – omasta kuvasta teetetty yksilöllinen palapeli.

Materiaaleista yleisin on edelleen tukeva pahvi. Puupalapelit ovat kestävämpiä ja usein kauniimpia, mutta myös kalliimpia, ja niitä leikataan nykyään myös tarkoilla laserleikkureilla. Lisäksi on tarjolla vaahtomuovista ja jopa lasista koottavia palapelejä. Jos pidät käsillä rakentelusta ja pulmista, saatat viihtyä myös muiden pulmapelien, kuten tangramin tai Rubikin kuution, parissa.

Palakoot ja vaikeustasot

Palojen lukumäärä on tärkein yksittäinen tekijä, kun arvioit palapelin vaikeutta ja kokoamiseen kuluvaa aikaa. Lasten palapeleissä paloja on muutamasta muutamaan kymmeneen, ja tavallisimmat aikuisten palakoot ovat 500, 1 000, 1 500 ja 2 000 palaa. Kokeneille on tarjolla 3 000–18 000 palan jättiläisiä ja sitäkin suurempia erikoispalapelejä.

Palamäärän ohella vaikeuteen vaikuttaa kuva: kirkkaat, monivärisiä ja selkeitä alueita sisältävät kuvat ovat helpompia, kun taas suuret yksisävyiset pinnat – kuten taivas, meri tai lumi – ovat selvästi haastavampia. Alla olevaan taulukkoon on koottu yleisten palamäärien suuntaa-antavat valmiit koot ja kokoamisajat. Luvut ovat arvioita ja vaihtelevat valmistajan ja kuvan mukaan.

Näin pääset alkuun

Palapelin kokoaminen sujuu helpommin, kun etenet järjestelmällisesti. Nämä perusvinkit auttavat erityisesti aloittelijaa:

• Valitse riittävän iso ja hyvin valaistu työtaso. Varaa tilaa myös lajitelluille paloille laatikon vieressä.
• Käännä kaikki palat kuvapuoli ylöspäin ennen aloittamista, niin näet värit ja kuviot kerralla.
• Kokoa reunat ensin. Suoran sivun omaavat reunapalat muodostavat kehyksen, jonka sisälle muu kuva on helpompi rakentaa.
• Lajittele palat ryhmiin värin tai selkeiden yksityiskohtien mukaan ja kokoa yksi alue kerrallaan.
• Käytä laatikon kannen kuvaa karttana ja vertaa paloja siihen jatkuvasti.

Jos työ jää kesken, kannattaa harkita erityistä palapelimattoa tai -alustaa, jolle kesken jäänyt palapeli voidaan rullata talteen pöytää vapauttamatta. Palapelit ovat myös oiva valinta yksin vietettyihin iltoihin; lisää vastaavia vaihtoehtoja löydät parhaista yksin pelattavista peleistä.

Palapelin kehystäminen ja säilytys

Moni harrastaja haluaa säilyttää valmiin palapelin tauluna. Tätä varten on olemassa omaa palapeliliimaa, joka levitetään kootun palapelin pinnalle ja joka sitoo palat yhteen läpinäkyväksi kalvoksi. Kuivuttuaan palapelin voi kiinnittää taustalevyyn ja kehystää. Pakkauksessa ilmoitettu valmiin palapelin koko auttaa sopivan kehyksen valinnassa.

Jos et halua liimata palapeliä, voit purkaa sen takaisin laatikkoon tai säilyttää palat lajittelupusseissa. Säilytä laatikot kuivassa ja viileässä, sillä kosteus voi saada pahvipalat turpoamaan ja irtoamaan toisistaan.

Palapelien hyödyt

Palapelit yhdistetään usein rentoutumiseen ja keskittymiseen. Tieteellisessä kirjallisuudessa palapelien kokoamisen on esitetty kuormittavan monia näönvaraisen hahmottamisen osa-alueita, kuten havaitsemista, mielikuvapyöritystä ja työmuistia, samanaikaisesti. Suoria syy-seuraussuhteita esimerkiksi muistisairauksien ehkäisyyn ei kuitenkaan ole vielä vahvasti osoitettu, joten palapelit kannattaa nähdä ennen kaikkea mukavana ja aivoja monipuolisesti aktivoivana harrastuksena. Aiheesta tarkemmin kirjoitamme artikkelissa palapelit kehittävät monia taitoja.

Yleisimmät virheet

• Liian suuri palapeli ensimmäiseksi. Aloittelijalle tuhannen palan palapeli voi tuntua lannistavalta; 300–500 palaa on usein sopivampi aloitus.
• Huono valaistus. Hämärässä värisävyt sekoittuvat ja kokoaminen hidastuu turhaan.
• Palojen pakottaminen paikoilleen. Oikea pala naksahtaa kevyesti; väkisin painaminen vääristää paloja.
• Reunojen sivuuttaminen. Ilman kehystä kuvan mittasuhteita on vaikea hahmottaa.

Kenelle palapelit sopivat

Palapelit sopivat käytännössä kaikille iästä riippumatta, sillä palamäärän ja aiheen voi valita taitotason mukaan. Lapsille löytyy isoja ja yksinkertaisia palapelejä, aikuisille taas haastavia tuhansien palojen urakoita. Ne ovat hyvä valinta sekä yksin vietettyyn rauhalliseen hetkeen että koko perheen tai ystäväporukan yhteiseksi projektiksi. Jos etsit muuta puuhaa peli-iltaan, tutustu myös sivustomme koostamiin parhaisiin lautapeleihin.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka kauan 1 000 palan palapelin kokoaminen kestää?

Tyypillisesti noin 3–10 tuntia riippuen kokemuksesta, kuvan vaikeudesta ja siitä, kootaanko palapeli yksin vai yhdessä. Yksiväriset tai paljon taivasta tai vettä sisältävät kuvat vievät selvästi kauemmin.

Mikä on hyvä palamäärä aloittelijalle?

Noin 300–500 palaa on useimmille sopiva aloitus: riittävän haastava mutta valmistuu yhdessä tai kahdessa istunnossa. Lapsille valitaan paljon pienempi palamäärä iän mukaan.

Miten palapelin saa säilytettyä kesken kokoamisen?

Kesken jääneen palapelin voi rullata talteen palapelimatolle tai siirtää erilliselle alustalle tai tarjottimelle. Näin pöydän saa vapaaksi ilman, että jo kootut alueet hajoavat.

Voiko palapelin kehystää?

Kyllä. Valmis palapeli liimataan erityisellä palapeliliimalla, kiinnitetään kuivumisen jälkeen taustalevyyn ja kehystetään. Pakkauksen ilmoittama valmis koko helpottaa oikean kehyksen valintaa.

Mikä on maailman suurin palapeli?

Yhtenä kappaleena koottujen palapelien ennätys on Vietnamissa vuonna 2011 koottu 551 232 palan palapeli. Kaupallisesti myytävistä palapeleistä yksi suurimmista on Ravensburgerin noin 40 320 palan palapeli.