Petankki – säännöt, välineet ja pelin kulku

Petankki eli ranskaksi pétanque on tarkkuutta vaativa heittopeli, jossa pelaajat pyrkivät heittämään omat metallikuulansa mahdollisimman lähelle pientä maalipalloa eli snadia. Peli on helppo oppia, vaatii vain vähän välineitä ja sopii kaikenikäisille, mutta kilpatasolla se on taktinen ja taitoa vaativa laji. Tässä oppaassa käydään läpi petankin viralliset säännöt, tarvittavat välineet, eri pelimuodot, pisteytys sekä vinkkejä pelaamiseen – ja hieman pelin historiaa ja suomalaista petankkikenttää.

Mikä petankki on?

Petankki on ulkona pelattava kuulanheittopeli, joka kuuluu boule-pelien eli pallonheittopelien perheeseen. Tavoite on yksinkertainen: heitä omat kuulasi lähemmäs maalipalloa kuin vastustaja. Nimi tulee provensaalin eli Etelä-Ranskan murteen sanoista pèd tancat (”jalat kiinni maassa”), sillä pelin erottava sääntö on, että heitto tehdään paikallaan seisten pienen heittoympyrän sisältä molemmat jalat maassa.

Petankki on suosittu sekä rentona pihapelinä että vakavasti otettavana kilpaurheiluna, jossa pelataan kansallisia ja kansainvälisiä mestaruuksia. Lajin kansainvälinen kattojärjestö on FIPJP (Fédération Internationale de Pétanque et Jeu Provençal), joka vahvistaa viralliset säännöt. Jos etsit muita kesän pihapeleihin sopivia vaihtoehtoja, petankki on hyvä lisä valikoimaan.

Petankin historia

Petankki syntyi Etelä-Ranskassa Provencessa, La Ciotat’n pikkukaupungissa 1900-luvun alussa, yleensä vuoteen 1907 ajoitettuna. Peli kehittyi vanhemmasta ranskalaisesta boule-pelistä nimeltä jeu provençal, jossa pelaaja otti juoksuaskeleet ennen kuulan heittoa ja kenttä oli pidempi.

Tarinan mukaan paikallinen pelaaja Jules Lenoir ei reumansa vuoksi enää pystynyt juoksemaan heittoa varten. Kahvilanpitäjä Ernest Pitiot lyhensi kentän noin puoleen ja antoi pelaajan heittää paikallaan seisten pienestä ympyrästä. Uusilla säännöillä pelattu ensimmäinen turnaus järjestettiin yleisesti vuoteen 1910 ajoitettuna, ja peli levisi nopeasti koko Ranskaan ja sieltä maailmalle. Lenoir’n tarinan yksityiskohdat perustuvat pitkälti suvun muisteluun, joten niitä kannattaa pitää perinnetietona.

Petankin välineet

Petankin vahvuus on, että pelaamiseen tarvitaan hyvin vähän: kuulat, snadi ja pala suhteellisen tasaista maata. Varsinaista valmista kenttää ei välttämättä tarvita.

Kuulat

Petankin kuulat ovat umpimetallia. FIPJP:n virallisten sääntöjen mukaan hyväksytyn kilpakuulan halkaisija on 70,5–80 mm ja paino 650–800 grammaa. Alle 11-vuotiaille pelaajille on oma poikkeus, jossa kuula voi painaa 600 g ja olla halkaisijaltaan 65 mm, kunhan se on hyväksytyn valmistajan tekemä.

Kuulat voivat olla sileitä tai uritettuja, pehmeämpää tai kovempaa metallia. Uritus parantaa otetta, ja kovuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon kuula pomppaa osuessaan. Kilpapelaajat valitsevat koon, painon ja kovuuden heittotyylinsä ja käden koon mukaan. Harrastekäyttöön myydään edullisia vapaa-ajan settejä, jotka eivät välttämättä täytä kilpamittoja mutta riittävät mainiosti pihapeleihin.

Snadi eli maalipallo

Snadi (ranskaksi cochonnet, suomeksi myös pikkupallo tai maalipallo) on pieni pallo, jota kohti kuulia heitetään. Virallisissa säännöissä snadi on puuta tai hyväksyttyä synteettistä materiaalia, halkaisijaltaan 30 mm (sallittu poikkeama ±1 mm) ja painoltaan 10–18 grammaa. Snadi saa olla maalattu, mutta sitä ei saa pystyä nostamaan magneetilla.

Pelialusta

Petankkia pelataan tyypillisesti hiekka- tai sorakentällä, mutta sitä voi pelata myös soralla, pikkukivikolla tai lyhyellä nurmella. Alustan on hyvä olla melko tasainen muttei liian kova, jotta kuulat eivät pomppaa liikaa. Pienet epätasaisuudet ja kivet kuuluvat peliin ja tuovat siihen taktista lisähaastetta. Kilpakentän mitat ovat tyypillisesti noin 4 × 15 metriä, mutta vapaa-ajan pelissä riittää pienempikin tila.

Petankin säännöt ja pelin kulku

Petankin perussäännöt ovat yksinkertaiset, ja pelin oppii muutamassa minuutissa. Vuorot etenevät seuraavasti.

Pelin aloitus

Aloittava pelaaja piirtää maahan tai asettaa heittoympyrän (halkaisija noin 35–50 cm) ja heittää snadin sieltä. Snadin tulee pysähtyä 6–10 metrin päähän ympyrästä ja vähintään metrin päähän esteistä. Heittäjä seisoo ympyrän sisällä molemmat jalat maassa eikä saa astua ulos ennen kuin kuula on osunut maahan.

Heittovuorot

Snadin heittänyt pelaaja heittää ensimmäisen kuulan. Tämän jälkeen heittovuoro on aina sillä joukkueella, jonka lähin kuula ei ole lähinnä snadia – eli ”ei-johtava” joukkue yrittää ohittaa vastustajan. Näin jatketaan, kunnes kaikki kuulat on heitetty. Heiton voi tehdä kahdella tavalla:

• Pointata (ranskaksi pointer): pelaaja pyrkii asettamaan oman kuulansa mahdollisimman lähelle snadia.
• Ampua (ranskaksi tirer): pelaaja heittää voimalla osuakseen vastustajan kuulaan ja siirtääkseen sen kauemmas snadista.

Pelin kulun näkee havainnollisesti myös YouTube-videolta, jossa heitot ja pisteytys esitellään käytännössä.

Kuolleet kuulat

Kuolleella kuulalla tarkoitetaan kuulaa, joka päätyy pelialueen ulkopuolelle. Kuollut kuula poistetaan pelistä eikä se voi enää vaikuttaa kierroksen lopputulokseen. Jos snadi itse lyödään pois pelialueelta, kierros voidaan mitätöidä tai pisteyttää sääntöjen mukaan sen perusteella, kummalla joukkueella on vielä heittämättömiä kuulia.

Petankin pelimuodot

Virallisesti petankkia pelataan kolmessa muodossa, ja käytettävien kuulien määrä riippuu pelimuodosta. Muita muotoja ei kilpapelissä sallita.

Rennossa pihapelissä pelaajamäärää ja kuulien jakoa voi toki soveltaa vapaasti. Petankki on helppo yhdistää muihin ulkopeleihin pihajuhlissa – yhtä mukavia klassikoita ovat esimerkiksi Mölkky, Kubb ja kroketti.

Pisteytys ja pelin voittaminen

Pisteet lasketaan aina kierroksen (ranskaksi mène) päätteeksi, kun kaikki kuulat on heitetty. Pisteitä saa vain yksi joukkue kierroksella: se, jonka kuula on lähinnä snadia. Joukkue saa yhden pisteen jokaisesta kuulasta, joka on lähempänä snadia kuin vastustajan paras kuula.

Esimerkki: jos joukkueen kaksi kuulaa on lähempänä snadia kuin yksikään vastustajan kuula, joukkue saa kaksi pistettä. Yhdellä kierroksella voi siis saada enintään niin monta pistettä kuin joukkueella on kuulia pelissä. Seuraavan kierroksen aloittaa kierroksen voittanut joukkue heittämällä snadin uudelleen.

Peli jatkuu kierros kierrokselta, kunnes jompikumpi joukkue saavuttaa 13 pistettä – tämä on voittoon vaadittu pistemäärä. Alkukarsinnoissa ja sarjapeleissä käytetään joskus 11 pisteen rajaa.

Vinkkejä petankin pelaamiseen

Petankissa pärjää, kun yhdistää tarkan heiton ja taktisen ajattelun. Muutama perusvinkki auttaa alkuun:

• Etsi itsellesi tukeva ja toistettava heittoasento, josta saat heitettyä tasaisen tarkasti.
• Pidä kämmen kuulan päällä alaspäin, jolloin kuulaan saa takakierteen ja se pysähtyy paremmin.
• Mieti ennen heittoa, kannattaako pointata lähelle snadia vai ampua vastustajan kuula pois.
• Joukkuepelissä suunnitelkaa vuorot yhdessä – usein kannattaa jättää paras ampuja viimeiseksi.
• Harjoittele eri etäisyyksiä, sillä kenttä ja snadin paikka vaihtelevat kierroksittain.

Petankki Suomessa

Petankki on Suomessa suosittu sekä kesäinen pihapeli että kilpailtava laji. Lajia hallinnoi Suomen Petanque-Liitto ry, ja maassa toimii useita petankkikerhoja sekä harraste- että kilpapelaajille. Kilpailuja pelataan myös talvisin sisähalleissa, joiden lattiat on peitetty hiekalla.

Suomessa on kehitetty myös petankista johdettu versio, taistelupetankki (vuodelta 1999). Se käyttää samoja välineitä mutta sitä pelataan vaihtelevammassa ja epätasaisemmassa maastossa, mikä tekee siitä vauhdikkaamman. Petankki sopii mainiosti suomalaiseen kesään ja vaikkapa mökkipihalle muiden ulkoilupelien seuraksi.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Montako kuulaa petankissa on pelaajaa kohti?

Kuulien määrä riippuu pelimuodosta. Yksinpelissä ja paripelissä jokaisella pelaajalla on kolme kuulaa, kun taas kolmen hengen joukkuepelissä (triplette) jokaisella on kaksi kuulaa.

Kuinka kaukana snadi heitetään?

Snadi eli maalipallo heitetään 6–10 metrin päähän heittoympyrästä ja vähintään metrin päähän esteistä, kuten seinistä tai puista.

Mihin pistemäärään petankissa pelataan?

Peli voitetaan, kun joukkue tai pelaaja saavuttaa ensimmäisenä 13 pistettä. Pisteet lasketaan aina kierroksen päätteeksi sen mukaan, kuinka monta omaa kuulaa on lähempänä snadia kuin vastustajan paras kuula.

Mistä materiaalista petankin kuulat on tehty?

Petankin kuulat ovat umpimetallia. Kilpakuulan halkaisija on 70,5–80 mm ja paino 650–800 grammaa, ja kuulat voivat olla sileitä tai uritettuja eri kovuusasteilla.

Voiko petankkia pelata nurmikolla?

Kyllä. Vaikka petankkia pelataan yleensä hiekka- tai sorakentällä, sitä voi pelata myös nurmella tai pikkukivikolla. Tärkeintä on, että alusta on riittävän tasainen muttei liian kova, jotta kuulat eivät pomppaa liikaa.