Köydenveto – säännöt, tekniikka ja joukkueen taktiikka

Köydenveto on yksi maailman vanhimmista voimainkoetuksista: kaksi joukkuetta tarttuu samaan köyteen ja yrittää vetää vastustajan määrätyn matkan omalle puolelleen. Suomessa laji tunnetaan ennen kaikkea koulujen liikuntatunneilta, kyläjuhlista ja työpaikkojen virkistyspäiviltä, mutta köydenveto on myös tarkoin säännelty kilpaurheilu, jolla on oma kansainvälinen kattojärjestö ja omat maailmanmestaruuskisat. Tässä oppaassa käydään läpi köydenvedon viralliset säännöt, oikea vetotekniikka sekä joukkueen taktiikka – sekä kevyenä pihapelinä että tarkan kilpailumuodon mukaan.

Mikä köydenveto on?

Köydenvedossa kaksi vastakkaista joukkuetta vetää samaa köyttä vastakkaisiin suuntiin. Voittaja on se joukkue, joka saa vedettyä köyttä riittävästi omalle puolelleen – tai jonka vastustaja tekee sääntörikkeen. Idea on yksinkertainen, mutta kilpatasolla kyse on hienostuneesta voiman, tekniikan ja ajoituksen yhteispelistä, ei pelkästä raa’asta lihasvoimasta.

Laji on tuhansia vuosia vanha, ja sitä on käytetty eri kulttuureissa niin seremoniallisena kuin leikkimielisenäkin voimakokeena. Köydenveto oli myös olympialaji kesäkisoissa vuosina 1900–1920, minkä jälkeen se poistettiin ohjelmasta. Nykyään lajia hallinnoi kansainvälinen kattojärjestö TWIF (Tug of War International Federation), joka perustettiin vuonna 1960 Lontoossa Englannin ja Ruotsin liittojen toimesta. TWIF järjestää maailmanmestaruuskisat joka toinen vuosi sekä ulkona (nurmella) että sisällä, ja laji on Kansainvälisen olympiakomitean tunnustama.

Köydenvedon viralliset säännöt

Kilpaköydenvedon säännöt perustuvat TWIF:n sääntökirjaan. Vaikka pihapelinä köydenvetoa voi pelata vapaammin, viralliset säännöt määrittelevät tarkasti joukkueen koon, köyden mitat, painoluokat, vetoalueen ja kielletyt otteet. Seuraavassa käydään läpi tärkeimmät kohdat.

Joukkue ja ankkuri

Virallisessa köydenvedossa joukkueessa on kahdeksan vetäjää (puller) sekä lisäksi valmentaja ja ohjaaja. Vetäjät asettuvat köyden samalle puolelle peräkkäin. Joukkueen viimeistä, takimmaista vetäjää kutsutaan ankkuriksi (anchor). Ankkuri saa pitää köyttä eri tavalla kuin muut: köysi kierretään hänen olkansa yli ja selkää pitkin kehon ympäri, mikä auttaa pitämään jo saavutetun vedon. Ankkuri on usein joukkueen painavin ja vahvin pelaaja.

Painoluokat ja punnitus

Köydenvetoa kilpaillaan painoluokissa, jotta ottelut olisivat tasaväkisiä. Painoluokka tarkoittaa joukkueen kahdeksan vetäjän yhteispainoa, ei yksittäisen pelaajan painoa. Joukkue punnitaan ennen kilpailua, eikä kahdeksan vetäjän yhteispaino saa ylittää oman luokkansa ylärajaa. Jokaiselle punnitulle pelaajalle merkitään tarkistusleima, ja vaihtopelaajan on oltava yhtä painava tai kevyempi kuin korvattava, jotta joukkueen kokonaispaino ei nouse.

Alla on esimerkkejä TWIF:n ulkokilpailujen senioriluokista. Tarkat luokat vaihtelevat kisan ja sarjan mukaan, ja ne voidaan uudistaa vain neljän vuoden välein.

Köysi ja sen merkinnät

Köydenvetoköysi on tarkasti määritelty. Sen ympärysmitan on oltava vähintään 10 cm ja enintään 12,5 cm (100–125 mm), eikä köydessä saa olla solmuja tai muita käsille tarkoitettuja tartuntakohtia. Köyden pituuden on oltava vähintään 33,5 metriä. Köysi on perinteisesti valmistettu luonnonkuidusta, kuten manillahampusta.

Köyteen kiinnitetään teipistä tai nauhasta merkinnät, jotka kertovat, milloin veto on voitettu:

• Ulkona: viisi merkintää – yksi köyden keskellä, kaksi merkintää neljän metrin päässä keskeltä kummallakin puolella ja kaksi merkintää viiden metrin päässä. Merkinnät ovat kolmella eri värillä.
• Sisällä: kolme merkintää – yksi keskellä ja kaksi 2,5 metrin päässä keskeltä molemmin puolin, kahdella eri värillä.

Vetoalue ja tuomarin komennot

Vedon alussa köysi on kireänä niin, että sen keskimerkki on maahan vedetyn keskiviivan kohdalla. Tuomari ohjaa vetoa selkeillä komennoilla ja käsimerkeillä. Komennot annetaan vakiintuneessa järjestyksessä:

1. ”Oletteko valmiit?” – joukkueet ilmoittautuvat valmiiksi.
2. ”Nostakaa köysi” – vetäjät tarttuvat köyteen sääntöjen mukaisella otteella.
3. ”Kiristäkää köysi” – köyteen otetaan sen verran vetoa, että se on kireä.
4. ”Paikallanne” – tuomari ohjaa köyden keskimerkin keskiviivan kohdalle ja tarkistaa, että asetelma on vakaa.
5. ”Vetäkää!” – veto alkaa.

Milloin veto on voitettu ja miten pisteet lasketaan

Yksittäinen veto päättyy, kun köyttä on saatu vedettyä määrätyn matkan. Ulkokilpailussa veto on voitettu, kun köyden sivumerkki vedetään maahan merkityn keskiviivan yli – käytännössä köyttä on tällöin liikkunut noin neljä metriä. Sisäkilpailussa voitto tulee, kun köyden keskimerkki vedetään lattiaan merkityn sivuviivan yli.

Ottelu koostuu tavallisesti kahdesta vedosta, ja joukkueet vaihtavat puolia ensimmäisen vedon jälkeen. Pistevaiheessa:

• Kaksi vetoa nollaan voittanut joukkue saa 3 pistettä, häviäjä 0 pistettä.
• Jos molemmat voittavat yhden vedon (1–1), molemmat saavat 1 pisteen.

Pudotuspeleissä, välierissä ja finaaleissa ottelu ratkeaa parhaalla kolmesta vedosta: ensimmäinen kahteen voitettuun vetoon yltänyt joukkue voittaa ottelun.

Kielletyt otteet ja rikkeet

Köydenvedossa on tarkat säännöt siitä, miten köyttä saa pitää ja miten vetäjä saa liikkua. Joukkue saa yhden vedon aikana kaksi varoitusta rikkeistä; toisen varoituksen jälkeen joukkue hylätään. Yleisimmät kielletyt otteet ja rikkeet ovat:

• Istuminen (Sitting): tahallinen maahan istuutuminen tai vetoasentoon palaamisen laiminlyönti liukastumisen jälkeen.
• Nojaaminen (Leaning): maahan koskettaminen millä tahansa kehonosalla jalkoja lukuun ottamatta.
• Köyden lukitseminen (Locking): mikä tahansa ote, joka estää köyden vapaan liikkeen.
• Väärä ote (Grip): muu kuin sääntöjen mukainen peruspaino-ote, jossa kämmenet ovat ylöspäin.
• Tukeminen (Propping): köysi ei kulje kehon ja käsivarren yläosan välistä.
• Virheellinen asento (Position): jalan tai raajan päällä istuminen tai jalkojen pitäminen muualla kuin polvien edessä.
• Köydessä kiipeäminen (Climbing): köyden siirtäminen käsien läpi.
• Soutaminen (Rowing): toistuva maahan istuutuminen samalla kun jalkoja siirretään taaksepäin.
• Ankkurin virheellinen asento sekä valmentajan ohjeet vedon aikana ja vetoalueelta astuminen ovat nekin rikkeitä.

Jokaisessa köydenvedon peruspaino-otteessa molemmat kädet pitävät köyttä paljain käsin kämmenet ylöspäin, ja köysi kulkee kehon ja käsivarren yläosan välistä. Jalat on pidettävä polvien etupuolella.

Oikea vetotekniikka

Köydenveto ei ole pelkkää voimaa – tekniikka ratkaisee usein enemmän kuin lihasmassa. Hyvässä vetoasennossa keho muodostaa suoran, taaksepäin nojaavan linjan, jolloin paino tekee työtä vetäjän puolesta. Tärkeimmät tekniset periaatteet ovat:

• Ote: tartu köyteen kämmenet ylöspäin, älä kierrä köyttä ranteen tai käden ympärille. Köysi kulkee kainalon ali kehoa vasten.
• Asento: nojaa taaksepäin niin, että keho on lähes suorassa linjassa, ja pidä painopiste matalalla.
• Jalat: pidä jalat polvien edessä ja käytä niitä päävoimana. Ulkona kantapäät kaivautuvat maahan – tätä ei kuitenkaan saa tehdä ennen ”kiristäkää köysi” -komentoa.
• Vedä koko keholla: voima tuotetaan jaloilla ja vartalolla, ei pelkästään käsillä.

Yleisin aloittelijan virhe on vetää pelkillä käsillä ja seistä liian pystyssä, jolloin oma paino ei ole mukana vedossa. Köyden kiertäminen käden ympärille on sekä sääntöjen vastaista että vaarallista.

Joukkueen taktiikka

Köydenveto voitetaan joukkueena, ja yhtenäisyys on kaikki kaikessa. Hajanaisesti vetävä joukkue häviää lähes aina tasavahvalle mutta yhtenäiselle vastustajalle. Tärkeimmät taktiset periaatteet:

• Yhtenäinen rytmi: joukkue vetää yhtä aikaa yhden henkilön – usein kutsutun ”veturin” tai kipparin – komennosta. Vedot ja pidot ajoitetaan samaan tahtiin.
• Pelaajien järjestys: vahvin ja usein painavin pelaaja sijoitetaan ankkuriksi taakse pitämään saavutettua etua, ja kokeneet vetäjät jaetaan tasaisesti riviin.
• Pito ja hyökkäys: toisinaan joukkue pitää puoliaan ja odottaa, kunnes vastustaja väsyy tai menettää asentonsa, ja hyökkää sitten yhtenäisellä vedolla.
• Puolten valinta: ulkona kannattaa huomioida maaston kaltevuus, auringon suunta ja tuuli, kun arpa suo mahdollisuuden valita pää.

Säännöissä on huomattava, että valmentaja ei saa antaa ohjeita vetäjille vedon aikana – siksi joukkueen sisäinen johtaja ja etukäteen sovittu rytmi ovat niin tärkeitä.

Köydenveto pihapelinä ja koulussa

Pihalla, mökillä tai koulun pihassa köydenvetoa voi pelata kevyemmillä säännöillä. Riittää tukeva, riittävän pitkä köysi, keskelle sidottu merkkinauha ja maahan merkitty keskiviiva. Joukkueet jaetaan mahdollisimman tasaisiksi painon ja koon mukaan, ja voittaja on se joukkue, joka saa keskimerkin vedettyä sovitun matkan omalle puolelleen.

Turvallisuuden vuoksi köyttä ei pidä koskaan kiertää käden, ranteen tai kehon ympärille, ja pelialustan kannattaa olla pehmeä nurmi. Köydenveto sopii hyvin samaan tapahtumaan muiden joukkue- ja pihapelien kanssa: tutustu myös lajeihin kuten Mölkky, Kubb, kuningaspallo ja polttopallo. Lisää ulkoilmaan sopivia pelivinkkejä löydät kootusti pihapelien sivulta.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta pelaajaa köydenvetojoukkueessa on?

Virallisessa köydenvedossa joukkueessa on kahdeksan vetäjää, joista takimmainen toimii ankkurina. Lisäksi mukana voi olla valmentaja ja ohjaaja. Pihapelinä joukkueen koon voi sopia vapaasti, kunhan molemmilla puolilla on yhtä monta ja suunnilleen yhtä voimakasta pelaajaa.

Kuinka pitkä köydenvetoköysi on?

TWIF:n sääntöjen mukaan kilpaköyden on oltava vähintään 33,5 metriä pitkä, ja sen ympärysmitan tulee olla 10–12,5 senttimetriä. Köydessä ei saa olla solmuja. Pihapeliin riittää tukeva, tarpeeksi pitkä köysi, jonka keskelle on sidottu merkkinauha.

Milloin köydenveto on voitettu?

Ulkokilpailussa veto on voitettu, kun köyden sivumerkki vedetään maahan merkityn keskiviivan yli – köysi on tällöin liikkunut noin neljä metriä. Veto voidaan voittaa myös silloin, kun vastustajajoukkue hylätään sääntörikkeiden vuoksi.

Mitä ovat köydenvedon yleisimmät kielletyt otteet?

Yleisimpiä rikkeitä ovat köyden lukitseminen, maahan istuminen, köydessä kiipeäminen käsien läpi, väärä ote sekä maahan koskettaminen muulla kuin jaloilla. Köyden kiertäminen käden ympärille on kiellettyä ja vaarallista. Kaksi varoitusta yhden vedon aikana johtaa joukkueen hylkäämiseen.

Onko köydenveto olympialaji?

Köydenveto oli olympialaji kesäkisoissa vuosina 1900–1920, minkä jälkeen se poistettiin ohjelmasta. Laji on edelleen Kansainvälisen olympiakomitean tunnustama, ja siinä järjestetään maailmanmestaruuskisat joka toinen vuosi sekä ulkona että sisällä.